Surukonferenssi 2019

Matti J Kuronen on perustanut Tuonen Tupa (Death Cafe) toiminnan ja toimii leskien tukitoiminta-ryhmien ohjaajana. 

Matti J. Kuronen, TM, rovasti, perheneuvoja ja seksuaaliterapeutti (el.)  Lappeenranta

10:30– 10:50  Neljän surujärjestön yhteinen Surevan kohtaaminen -hanke

Surevan kohtaaminen -hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. 

Surevan kohtaaminen -hankkeesta on apua kaikille, jotka työssään kohtaavat läheisensä menettäneitä. Esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, poliisi- ja pelastuslaitoksilla sekä seurakunnissa työskentelevät kaipaavat usein tietoa surevan kohtaamisesta ja sureville saatavilla olevasta tuesta. Tietoa tarvitaan paljon myös kouluissa ja kaikenlaisilla työpaikoilla, sillä kriisi voi koskettaa ketä tahansa.

Hankkeen takana on neljä surujärjestöä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Suomen nuoret lesket ry ja Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Hanke rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön Veikkauksen tuotoista myöntämällä avustuksella ja se kestää kolme vuotta (2018–2020).

10:50– 11:10  Kokemuspuheenvuoro
11:10– 11:30  Kokemuspuheenvuoro

Työpajassa työstetään surua näkyväksi Surulintu-menetelmän avulla. Menetelmää on hyödynnetty erityisesti päihteisiin läheisensä menettäneiden sururyhmissä, ja se soveltuu hyvin perheiden ja lasten kanssa työskentelyyn. Oman surulinnun tekemisen lomassa kuullaan kokemuksia päihdekuolemiin liittyvän surun erityispiirteistä.

Minna Turunen, diakonissa, työnohjaaja, Liperin seurakunta
Virpi Liirus-Mäkelä, Diakonissa, työnohjaaja, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia
Eeva Nurminen, päihde- ja kriminaalityön diakoni, Vantaan seurakunnat

On aika keskittyä surun tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn sekä kuvien että sanojen välityksellä. Piirtäminen ja kirjoittaminen ovat yllättävän helppo keino tutkia omaa sisintään. Kannattaa aina pitää mielessään, että kukaan muu ei tulkitse teoksia vaan tekijä itse on niiden tärkein lukija. Muistojen arkistoon kätkeytyy monella raskaan surun läpikäyneellä iso määrä aineistoa. Sarjakuva on kuvien välityksellä kerrottu kertomus, jonka yhteyteen voidaan liittää muun muassa dialogia tai ääntä, liikettä ja tunnetta kuvaavia symboleja. 

Työpajassa käsitellään sarjakuvan keinoja toimia välineenä suruprosessin käsittelyssä.

Harri Filppa,sarjakuvantekijä ja toiminnanjohtaja (Oulun Sarjakuvakeskus), TaM

Mitä runot ja sanat kutsuvat sinussa esiin, millaisia surun sävyjä ja tuntemuksia ne houkuttavat näkyville, miten ne kuljettavat eteenpäin. Tule tutkimaan omaa suruasi tai saamaan ideoita työskentelyyn surevan kanssa. Työpajassa työskennellään sanojen ja musiikin keinoin.

Hanna Ekola, TM, muusikko, kirjailija

Tutustumme käytännön läheisiin toimintaterapiamenetelmiin, jotka ovat helposti sovellettavissa kaiken ikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Tavoitteena on koota teemakansio, josta löytyy välineitä surun ja menetyksen puheeksi ottamiseen.  

Liisa Liinamo, toimintaterapeutti, lasten ja nuorten sururyhmien ohjaaja

Kannamme kehossamme traumaattisen surun jälkiä, kuten väsymystä, ahdistusta, fyysisiä kipuja, uniongelmia tai vaikka tunnottomuutta. Traumasensitiivisessä joogassa (TCTSY) lähestymme surua kehon kautta, harjoitellen tähän hetkeen ankkuroitumista, omien kehotunteiden tunnistamista ja niiden säätelyä turvallisessa ympäristössä. Kun pääsemme vahvistamaan turvallisuuden kokemusta omassa kehossamme, voimme lähteä vahvistamaan omaa toimijuuttamme myös elämän muilla osa-aluilla. Tämä kliinisesti tutkittu kehollinen hoitomuoto rakentuu vahvasti traumatutkimuksen, neurologian, kiintymyssuhdeteorian ja joogan viitekehykselle. Työpajassa pääset tutustumaan menetelmään ohjatun harjoituksen kautta, sitä varten tarvitset mukaasi mukavat, joustavat vaatteet.

Sanna Laukkanen, sosionomi, joogaopettaja, traumasensitiivisen joogan ohjaaja

Aina syöpää ei ole voitu parantaa, vaan on tultu tilanteeseen, jossa vanhempi on joutunut hyvästelemään lapsensa. Kuolema on pelottanut niin sairastunutta itseään kuin hänen läheisiään. Juha Hänninen, Terhokodin entinen johtaja, on todennut, että vaatii uskallusta ja joskus huimapäistäkin rohkeutta kohdata kaikki kuolemiseen liittyvät tunteet, surut ja toiveet kasvosta kasvoihin.

Työpajassa jaamme kokemuksia kohdata kuolemiseen liittyvät tunteet ja opimme, miten tukea perhettä, jossa sairaus on johtanut perheenjäsenen kuolemaan. Opimme myös, mitkä tekijät tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä, vanhemman sairauden päättyessä kuolemaan.

Taina Häkkinen, Suomen Syöpäyhdistys ry, Neuvontapalveluiden päällikkö
Hannele Arvekari, Kehittämispäällikkö, TtM, toimintaterapeutti, erityistason seksuaaliterapeutti (Nacs), ratkaisukeskeinen terapeutti

Puheenjohtaja: Ilona Pajari
ÄITIEN KOKEMUKSIA SIKIÖPOIKKEAVASTA RASKAUDENKESKEYTYKSESTÄ
Koivunen, Kirsi-Maija, TtM, klö-th, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays Äitiysultra & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede
VANHEMPIEN AMMATTIHENKILÖSTÖLTÄ SAAMA JA TOIVOMA TUKI LAPSEN SAATTOHOIDON AIKANA
Kritz Julia, TtM-opiskelija, röntgenhoitaja AMK & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede
MYÖNTEISET MUUTOKSET PERHEEN TOIMINNASSA LAPSEN KUOLEMAN JÄLKEEN
Pelttari Sari TtM, TtK, Sh, & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede Tampereen yliopisto

Puheenjohtaja: Anna Huhtala
IÄKKÄÄN IHMISEN KOTIKUOLEMA – KUOLEVAN JA OMAISEN KOKEMUKSET IHMISSUHTEISTA JA KODISTA MERKITYKSEN LÄHTEINÄ Saarelainen, Suvi-Maria, TT, Sosiaalityön tutkijatohtori, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
HENKIRIKOSUHRIEN LÄHEISTEN KOKEMAT KIELTEISET JA MYÖNTEISET ELÄMÄNMUUTOKSET
Marjo Siekkinen, TtM & Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede
AIVOKUOLLEEN ELINLUOVUTTAJAN LÄHEISTEN KOKEMUKSET
Salin, Salla, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteet / Hoitotiede & Aho, Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteet/ Hoitotiede

Antti Klemettilä on pitkään työskennellyt kriisipsykologina Turun kriisikeskuksessa. Hän on kouluttautunut erityisesti trauma- ja kriisityöhön, psykofyysiseen psykoterapiaan ja kognitiiviseen psykoterapiaan. Erityisosaamisalueena hänellä on monikulttuurinen ja varsinkin pakolaistaustaisten kanssa tehtävä mielenterveystyö. Klemettilä kouluttaa kohtaamisesta, empatiasta ja myötätuntouupumisesta niin ammattilaisia kuin vapaaehtoisiakin yhteistyössä mm. Suomen Punaisen Ristin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Maahanmuuttoviraston kanssa.

”Empatia on se joka luo yhteyden kahden ihmisen välille”

Antti Klemettilä, kriisipsykologi, projektikoordinaattori

Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollisuus ostaa lippu to 11.4. klo 19.00 pidettävään iltakonserttiin. Konsertti pidetään yliopiston juhlasalissa ja lippu sisältää tarjoilun väliajalla. Konsertissa esiintyy tenori Reijo Ikonen ja säestää Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen. Rakkaudesta sinuun -konsertti sisältää kappaleita Mauno Kuusiston tuotannosta, Surusta nousee laulu -levyn teoksia sekä klassisia napolilaissävelmiä. Konsertin kokonaiskesto on 1,5h, joka sisältää väliajan. Lippu á 18€.

Ella Nevala on 13-vuotias nuori. Kymmenen vuotta sitten hän odotti innoissaan pikkusisarusta, jonka oli tarkoitus syntyä kesällä. Kahta viikkoa ennen laskettua syntymäaikaa vauvan todettiin kuolleen kohtuun ja Ellalle syntyi pikkusisko kuolleena. Kuolinsyy ei tutkimuksissa selvinnyt. Ella ei koskaan nähnyt siskoaan muuten kuin kuvista, mutta siskosta on aina perheessä puhuttu avoimesti ja surtu yhdessä. Ella on tuonut suruaan esille monin tavoin. Pikkutyttönä suru ja siskon kaipuu näkyivät leikeissä. Myöhemmin Ella teki siskolle piirustuksia ja lauluja. Aina välillä hän on kysynyt mielessä pyöriviä asioita siskoonsa liittyen. Pienempänä kysymys oli usein: miksi en saanut nähdä siskoani?

Suru on tullut esiin kausittain ja muuttaen muotoaan eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Viime vuosina pikkusiskon kaipuu on ollut kova, koska siskoa Ella ei koskaan saanut. Ella on harrastanut tanssia siskon kuolemasta asti ja on usein haaveillut yhteisistä tansseista pikkusiskonsa kanssa. Viime vuonna Ella pyysi tanssiopettajaansa auttamaan sooloesityksen tekemisessä. Hän halusi tehdä tanssin, jolla kuvaisi siskon kuolemaan liittyviä tunteita; iloista odotusta, joka muuttuu vihaksi, suruksi ja kaipuuksi. Ella halusi tuoda esitykseen mukaan siskonsa kuvan ja pehmonallen, joka on perheessä ollut siskon kuolemasta asti. Viime syksyn aikana hän on rohkeasti kertonut tarinaansa lavalla erilaisissa tanssikilpailuissa ja näyttänyt, että surullisiakin asioita voi ilmaista tanssin keinoin. Esityksen nimi on Taivassiskoni.

Kati Kärkkäinen on sosiaalipsykologi, joka ohjaa vertaistukiryhmiä mm. läheisen menetyksen kokeneille lapsille ja nuorille. Hän on myös perehtynyt lasten resilienssin vahvistamiseen kasvatuksen keinoin.

Kati Kärkkäinen, sosiaalipsykologi (VTM), työnohjaaja

Harri Sihvola on tehnyt kriisityötä 15 vuotta. Nyt kuuden viimeisen vuoden aikana työ on ollut pääasiassa itsemurhaa yrittäneiden ihmisten tapaamista ASSIP-lyhytinterventio mallin mukaisesti. Luento käsittelee itsemurhien ja erityisesti itsemurhayritysten yleisyyttä, Copy Cat-ilmiötä ja itsetuhoisen ihmisen kohtaamista.

Harri Sihvola, kriisityöntekijä

Työpajassa työstetään surua näkyväksi Surulintu-menetelmän avulla. Menetelmää on hyödynnetty erityisesti päihteisiin läheisensä menettäneiden sururyhmissä, ja se soveltuu hyvin perheiden ja lasten kanssa työskentelyyn. Oman surulinnun tekemisen lomassa kuullaan kokemuksia päihdekuolemiin liittyvän surun erityispiirteistä.

Minna Turunen, diakonissa, työnohjaaja, Liperin seurakunta
Virpi Liirus-Mäkelä, Diakonissa, työnohjaaja, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia
Eeva Nurminen, päihde- ja kriminaalityön diakoni, Vantaan seurakunnat

On aika keskittyä surun tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn sekä kuvien että sanojen välityksellä. Piirtäminen ja kirjoittaminen ovat yllättävän helppo keino tutkia omaa sisintään. Kannattaa aina pitää mielessään, että kukaan muu ei tulkitse teoksia vaan tekijä itse on niiden tärkein lukija. Muistojen arkistoon kätkeytyy monella raskaan surun läpikäyneellä iso määrä aineistoa. Sarjakuva on kuvien välityksellä kerrottu kertomus, jonka yhteyteen voidaan liittää muun muassa dialogia tai ääntä, liikettä ja tunnetta kuvaavia symboleja. 

Työpajassa käsitellään sarjakuvan keinoja toimia välineenä suruprosessin käsittelyssä.

Harri Filppa,sarjakuvantekijä ja toiminnanjohtaja (Oulun Sarjakuvakeskus), TaM

Mitä runot ja sanat kutsuvat sinussa esiin, millaisia surun sävyjä ja tuntemuksia ne houkuttavat näkyville, miten ne kuljettavat eteenpäin. Tule tutkimaan omaa suruasi tai saamaan ideoita työskentelyyn surevan kanssa. Työpajassa työskennellään sanojen ja musiikin keinoin.

Hanna Ekola, TM, muusikko, kirjailija

Tutustumme käytännön läheisiin toimintaterapiamenetelmiin, jotka ovat helposti sovellettavissa kaiken ikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Tavoitteena on koota teemakansio, josta löytyy välineitä surun ja menetyksen puheeksi ottamiseen.  

Liisa Liinamo, toimintaterapeutti, lasten ja nuorten sururyhmien ohjaaja

Kannamme kehossamme traumaattisen surun jälkiä, kuten väsymystä, ahdistusta, fyysisiä kipuja, uniongelmia tai vaikka tunnottomuutta. Traumasensitiivisessä joogassa (TCTSY) lähestymme surua kehon kautta, harjoitellen tähän hetkeen ankkuroitumista, omien kehotunteiden tunnistamista ja niiden säätelyä turvallisessa ympäristössä. Kun pääsemme vahvistamaan turvallisuuden kokemusta omassa kehossamme, voimme lähteä vahvistamaan omaa toimijuuttamme myös elämän muilla osa-aluilla. Tämä kliinisesti tutkittu kehollinen hoitomuoto rakentuu vahvasti traumatutkimuksen, neurologian, kiintymyssuhdeteorian ja joogan viitekehykselle. Työpajassa pääset tutustumaan menetelmään ohjatun harjoituksen kautta, sitä varten tarvitset mukaasi mukavat, joustavat vaatteet.

Sanna Laukkanen, sosionomi, joogaopettaja, traumasensitiivisen joogan ohjaaja

Aina syöpää ei ole voitu parantaa, vaan on tultu tilanteeseen, jossa vanhempi on joutunut hyvästelemään lapsensa. Kuolema on pelottanut niin sairastunutta itseään kuin hänen läheisiään. Juha Hänninen, Terhokodin entinen johtaja, on todennut, että vaatii uskallusta ja joskus huimapäistäkin rohkeutta kohdata kaikki kuolemiseen liittyvät tunteet, surut ja toiveet kasvosta kasvoihin.

Työpajassa jaamme kokemuksia kohdata kuolemiseen liittyvät tunteet ja opimme, miten tukea perhettä, jossa sairaus on johtanut perheenjäsenen kuolemaan. Opimme myös, mitkä tekijät tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä, vanhemman sairauden päättyessä kuolemaan.

Taina Häkkinen, Suomen Syöpäyhdistys ry, Neuvontapalveluiden päällikkö
Hannele Arvekari, Kehittämispäällikkö, TtM, toimintaterapeutti, erityistason seksuaaliterapeutti (Nacs), ratkaisukeskeinen terapeutti

Puheenjohtaja: Anna Huhtala
NUOREN SURU VANHEMMAN KUOLLESSA JA SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT
Mantila Mira, TtK, TtM-opiskelija & Aho Anna-Liisa TtT, Dosentti, Tampereen Yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta/ Hoitotiede
TUNNESITEIDEN ÄÄRIVIIVAT MENETETTYYN− MENETYSNARRATIVIT LASTEN SURURYHMÄSSÄ (Contours of bereavement bonds− Narratives of loss in the children’s grief group context)
Korkalainen, Milla, teologian maisteri, Helsingin yliopisto, käytännöllinen teologia
”KUN KEIJUMAAILMA MURTUU” – PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN LASTEN SISARUSTEN KOKEMUKSIA
Lehmuskoski Katri, toimintaterapeutti, projektipäällikkö, Erityinen sisaruus -juurrutusprojekti, Norio-keskus

Puheenjohtaja: Anja Terkamo-Moisio
LAPSEN KUOLEMAN KÄSITTELY JA VAIKUTUKSET PERHEESSÄ TEUVO TULION MELODRAAMOISSA LEVOTON VERI (1946) JA MUSTASUKKAISUUS (1953)
Rosenholm, Heikki, FM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, Historian ja taiteiden tutkimuksen laitos
”KUOLEMA ON TAVALLAAN AINA LÄSNÄ” – KANSALAISTEN KUVAAMIA KÄSITYKSIÄ JA TUNTEITA KUOLEMASTA
Vatanen Susanna TtM-opisk., Kehittämisosastonhoitaja KYS, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos; Anna-Maija Pietilä, Professori, emerita, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos; Anja Terkamo-Moisio, TtT, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos
SUOMALAISTEN HAUTAUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN –opinnäytetyö
(Development of Finnish Funeral Service Concepts –Service concept proposals for the future business environment and customer needs)
Kuronen, Marja, medianomi, palvelumuotoilija Ambientia Oy:ssa. Opiskelija Novia AMK: Master of Culture and Arts (valmistun 2018) sekä Lapin yliopisto: Master of Arts (valmistun 2020)

Hanna Ekola tunnetaan läheisen menettämiseen liittyvää surua ja selviytymistä sanoittavista kirjoistaan ja lauluistaan. Lohdun ja toivon lauluja sisältävien konserttiensa ohella hän kiertää valtakunnallisesti kouluttamassa ja luennoimassa suruun liittyvistä aiheista. Hänen surukirjansa ja luentonsa pohjautuvat omakohtaisiin kokemuksiin viiden lähi-ihmisen kuolemasta. Hanna Ekola jäi leskeksi 47-vuotiaana, kymmenvuotiaan pojan äitinä vuonna 2008. Nykyisin hän pitää myös vertaiskursseja puolisonsa menettäneille.

Hanna Ekola, TM, muusikko, kirjailija

Ellilä Marianne,TtM, kätilö, kouluttaja & Paavilainen Eija,TtT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri & Aho Anna Liisa,TtT, dosentti, Tampereen yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta /Hoitotiede

Vertaisryhmänohjaajat: Kähkönen Sinikka, Lastunen Leena, Ruohonen Lea, Sandell Ulla,Nikkanen Airi, Salon Omaishoitajat ry

Yhteistyössä: TtT, psykoterapeutti Salmenperä Liisa, Eläkeliitto ry,Diakoniatyöntekijä, Ristola-Niskala Maija-Liisa, Salon seurakunta, Salo-Uskelan alue,Diakoniatyöntekijä, Virtanen Kaija, Salon seurakunta, Halikon alue